Väitän, että meditointi ei ole vaikeaa, eikä siinä voi epäonnistua.
Olen joogaohjaajana kohdannut usein ihmisten ennakkoluuloja omia meditointitaitojaan kohtaan.
"En osaa rauhoittua."
"En pysty lopettamaaan ajattelemista."
"En osaa."
"Inhoan meditointia, en pysty siihen."
On höpöhöpöä, että meditoinnin tuloksena mielen tulisi tyhjentyä.
Meditointiin liittyy edelleen mystiikkaa ja toisaalta korkeita odotuksia. Ne vieraannuttavat ihan turhaan ihmisiä harjoituksen parista.
Toki meditointia on monenlaista ja tässä blogissa esittämäni näkökulma on on kapea. Mutta mielestäni kapea näkökulma on erinomaisen hyödyllinen, koska se madaltaa kynnystä kokeilla.
Meditointi voi loppujen lopuksi olla hyödyllistä vain silloin, kun sitä tekee.
Mieli ei tyhjene ja se on ok!
Mieli on täynnä ajatuksia ja se yrittää jatkuvasti ratkaista mennessä olleita ja tulevia ongelmia, prosessoida ympäristöä, tapahtumia ja tunteita. Ei se vaan mene niin, että kun istuu hetken paikallaan ja sulkee silmät niin mieli satumaisesti tyhjenee.
Jos tämä on meditoinnin tavoite, ainoa mitä harjoitus tuo, on mielen täyteen ajatuksia: "Mä epäonnistun, mä epäonnistun, mä epäonnistun".
Ei ekalla juoksulenkilläkään tavoite ole juosta maratonia, vaan minuutti kerrallaan kävelyn välissä.
Tottakai pidemmän harjoittelun tuloksena mieli voi meditoidessa olla tyhjä. Tai ainakin rauhallinen. Mutta tämän ei pitäisi olla odotus eikä tavoite silloin, kun meditointia lähtee kokeilemaan.
Monia hyötyjä
Meditointia kannattaa harjoitella sen monien hyötyjen vuoksi. Viime vuosina meditointia on tutkittu yhä enemmän ja sen hyödyistä on tieteellistä näyttöä.
On todella tärkeää sekä rentoutumisen, palautumisen että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, että annamme itsemme välillä vain olla. Silloin pääsee huomaamaan niinkin yksinkertaisia asioita, kuin: Mitä minulle kuuluu?
Syvään hengittäminen on paras keino "huijata" keho ja mieli rentoutumaan.
Meditointi mm:
vähentää stressiä ja kiireen tuntua
rauhoittaa hengitystä, mikä puolestaan aktivoi parasympaattista hermostoa, eli auttaa kehoa ja mieltä rentoutumaan
rentoutuminen mm. hidastaa sykettä, laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä
auttaa jäsentämään ajatuksia
lisää ongelmanratkaisukykyä
lisää luovaa ajattelua
vähentää levottomuutta
vähentää katastrofiajattelua ja lisää positiivisia tunteita
En tiedä kovinkaan montaa ihmistä - itseni mukaan lukien - joille kiire ja stressi eivät olisi haasteita arjessa, ja joilla on ylen määrin yllä olevia asioita elämässään.
Näin onnistut meditoinnissa
Vaikka meditointia voi tehdä monella eri metodilla, yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että antaa itsensä olla siinä hetkessä ja paikassa, missä juuri sillä hetkellä on.
Ota itsellesi haasteeksi harjoitella 10 minuuttia joka päivä 2 viikon ajan. Mitä huomaat?
Istu mukavassa asennossa tuolilla tai lattialla, niin että sinun on hyvä olla
Huomaa, että voit meditoida missä vain, et tarvitse mitään erityisjärjestelyitä sitä varten. Aseta jalkapohjat lattiaan ja ojenna selkäsi niin, että sinulla on tukeva olo. Anna käsien olla rennosti esim. sylissäsi. Laita ajastin päälle, esim. 5 tai 10 minuuttia niin, että sinun ei tarvitse ajatella aikaa. Sulje silmät jos se tuntuu mukavalta. Huomaa missä olet ja mitä ympärilläsi on.
Huomaa, mitä sinulle kuuluu juuri nyt
Mitä ajatuksia huomaat, mitä tunteita on läsnä, mitä tuntemuksia sinulla on kehossasi? Kaikki mitä tunnet, on ok!
Voit huokaista pari kertaa ja antaa hartioiden rentoutua
Huomaa huokaisujen jälkeen, miten kehosi hengittää itsestään. Sinun ei tarvitse muuttaa hengitystä mitenkään.
Keskity hetkeksi kehoosi
Keskity seuraaviin kehon osiin ja hengitä normaalissa rytmissäsi 5 kertaa sisään ja ulos kunkin kehon osan kohdalla:
jalkapohjat maata vasten
takapuoli istuinta vasten
vatsan alue
rintakehän alue
päälaki
Huomaa lempeästi ajatukset, palaa harjoitukseen
Kun huomaat kehoosi keskittyessäsi, että mieleesi tulee ajatuksia (tavallisesti menneisyyden muistelua, tulevaisuuden suunnittelua tai ongelmanratkaisua), huomaa ajattelevasi muuta, ja palauta huomio takaisin kehon osaan. Muista, että mielen ei tarvitse tyhjentyä harjoituksen aikana, eikä keskittymisen tarvitse koko ajan pysyä kehon osassa. Harjoituksen ydin on huomata ajatus ja palata takaisin harjoitukseen. Ajatus voi olla myös tunne, esimerkiksi turhautumisen tunne siitä, että huomaat ajattelevasi. Anna tunteen olla ja keskity uudelleen kehon osaan. Sen sijaan että soimaisit itseäsi ajattelemisesta tai "epäonnistumisesta", ole lempeä itsellesi. Harjoittelet, ja se on tärkeintä! Olet hyvä juuri sellaisena, kuin tänään olet <3
Jatka harjoitusta, kunnes ajastin kertoo että olet valmis.
Anna sille mahdollisuus!
Muistuta itseäsi, että minkä tahansa uuden taidon opettelu ottaa vähän aikaa.
Tärkeintä on jatkaa harjoittelua vaikka heti ei olisi niin hyvä, kuin ehkä haluaisi olla.
Jos alat harjoittelemaan lenkkeilyä, harjoittelu voi tuntua aluksi todella tahmealta. Kylkeä pistää, happi tuntuu loppuvan, jalat väsyvät, tekisi mieli lopettaa. Sitten keho alkaa tottua harjoitukseen ja voi huomata, että jaksaa hölkätä vähän pidempään, kuin edellisellä kerralla. Mieli alkaa uskoa enemmän onnistumiseen, kuin epäonnistumiseen.
Meditoinnin aloittaminen on samanlainen prosessi. Se voi aluksi tuntua hankalalta, mutta kun jatkaa harjoittelua, voi huomata, että ajatusten hallinta ja omaan kehoon keskittyminen tulee helpommaksi, ja harjoituksesta voi nousta omaan elämään sellaisia hyötyjä, mitä ei edes tullut aikaisemmin ajatelleeksi.
Kannattaa siis jatkaa harjoittelua, vaikka heti ensimmäisellä kerralla homma ei menisi ihan nappiin!