Kun mietitään oman näköistä rohkeaa elämää ja omaa hyvinvointia, aika usein asiakkaiden kanssa tulee puheeksi omiin rajoihin liittyvät kysymykset.
Omien rajojen vetäminen voi helposti tuntua epäkohteliaalta tai ylimieliseltä ja niihin liittyy monesti riittämättömyyden ja hylätyksi tulemisen pelko - jos sanon ei, mitä minusta ajatellaan?
Omien rajojen vetäminen on välttämätöntä, jos haluat elää hyvää ja merkityksellistä elämää.
Käyn tässä blogissa läpi mitä omilla rajoilla tarkoitetaan ja miksi niitä on niin tärkeää vetää. Blogin sisältö perustuu paljolti Brené Brownin työhön. Hän on yhdysvaltalainen tutkija ja hän paljon puhuu siitä, mitä rohkea elämä tarkoittaa ja miten omat rajat liittyvät siihen.
Käyn tässä blogissa läpi:
Miten omat rajat määritellään
Miksi omien rajojen vetäminen on tärkeää
Miten vetää omat rajat ja pitää niistä kiinni
Mikä on sinulle ok, ja mikä ei?
Omat rajat voisi määritellä esimerkiksi näillä kolmella tavalla:
1. Omat rajat on sitä, mikä on sinulle ok ja mikä ei ole ok.
2. Omat rajat on rohkeus rakastaa itseäsi, vaikka se aiheuttaisi pettymyksen toiselle. Pidät kiinni siitä, mikä on sinulle tärkeää ja mikä tuntuu sinusta hyvältä ja sanot sen suoraan, vaikka tiedät, että toinen ihminen ei pidä siitä, mitä sanot.
3. Omat rajat on se etäisyys, joka tarvitaan, jotta voit rakastaa itseäsi ja toista ihmistä yhtä aikaa (Prentis Hemphill). Tuo etäisyys tarkoittaa sitä, että kerrot kuinka paljon tarvitset omaa aikaa ja tilaa, miten seurassasi voi käyttäytyä, miten ja mistä asioista sinulle voi puhua, mitä sinulta voi pyytää, jne.
Omat rajat selkeyttävät todella paljon muille ihmisille sitä, miten haluat, että sinun kanssasi ollaan. Ja toivottavasti toinen ihminen osaa myös kertoa sinulle, miten hän haluaa että hänen kanssaan ollaan. Silloin pelisäännöt on selvät.
Rajat nousevat arvoista
Omat rajat perustuvat usein vahvasti omiin arvoihin.
Minkälaisia rajoja haluat vetää omassa elämässäsi niin, että voit pitää kiinni omista arvoistasi?
Jos yksi tärkeä arvosi on esimerkiksi rehellisyys ja kaverisi tulee kertomaan sinulle asioita jostain kolmannesta ihmisestä, ja sinulle tulee sellainen olo, että kaverillasi ei ole lupaa jakaa näitä asioita, sinulle voi tulla olo, että kaverin käytös ei ole sinulle ok. Et välttämättä tiedä, mistä tuo olo tulee, koska tilanteessa ei varsinaisesti ole sinua kohtaan mitään väärää. Mutta koska rehellisyys on sinulle tärkeää ja kaverisi ei ole rehellinen, oma rajasi voi ylittyä.
Jos tiedät omat arvosi ja rajasi, voit sanoa kaverille, että sinun mielestäsi ei ole ok, että hän jakaa sinulle tuota asiaa. Ja jos kaveri kunnioittaa sinua ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet, hän lopettaa jakamisen ja pyytää anteeksi.
Vastuu omista rajoistasi on sinulla
Toiset ihmiset eivät voi tietää, mikä on sinulle ok ja mikä ei, ellet kerro sitä heille. Tällä tavalla otat myös itse vastuun omista rajoistasi.
Lähtökohtaisesti olemme tietenkin jokainen vastuussa siitä, että käyttäydymme hyvin ja kohtelemme toisia kunnioittavasti. Omista rajoista kiinni pitämisen tarkoitus ei ole sysätä tuota vastuuta sinulle. Samaan aikaan olet kuitenkin vastuussa siitä, että kerrot toiselle ihmiselle, jos rajasi ylittyvät.
Ihmettelet vihaisena, minkäläainen ihminen voi pyytää toista ihmistä leipomaan tuhatta pullaa. Olet vierittänyt vastuun omista rajoistasi tuolle toiselle ihmiselle.
Annan hassun esimerkin. Lapsesi koulusta pyydetään sinua leipomaan 1000 pullaa ensi viikon myyjäisiin. Ajatus on sinusta kamala ja ylivoimainen, mutta samalla haluat miellyttää tätä henkilöä ja antaa kuvan, että olet hyvä ja aktiivinen vanhempi. Ryhdyt leipomaan pullia. Leipominen vie kaiken aikasi ja energiasi ja joka hetki kun leivot, manaat koko projektin syvimpään kuoppaan. Ihmettelet vihaisena, minkäläainen ihminen voi pyytää toista ihmistä leipomaan tuhatta pullaa.
Olet vierittänyt vastuun omista rajoistasi tuolle toiselle ihmiselle.
Sen sijaan, jos pidät huolta omista rajoistasi, voit heti sanoa tuolle kysyvälle henkilölle, että et mitenkään pysty leipomaan tuhatta pullaa, mutta voit leipoa sata pullaa. Ja sitten vain toivot, että se riittää tuolle ihmiselle, koska sata pullaa on se, mihin sinä pystyt. Kun olet pitänyt kiinni omista rajoistasi, voit hyvillä mielin leipoa ne 100 pullaa ja olla iloinen, että vois sillä tavalla auttaa koulua. Samalla aikaasi ja energiaasi säästyy niille asioille, jotka ovat elämässäsi ja arjessasi oikeasti tärkeitä.
Huomaatko eron?
Helpot valinnat, vaikea elämä
Kuten yllä olevassa esimerkissä, omien rajojen vetämisestä voi usein nousta riittämättömyyden tunne. Jos sanon ei, riitänkö silti? Kuinka voin elää sen kiusallisen ja epämiellyttävän tunteen kanssa, joka ei:n sanomisesta seuraa?
Olen itse miettinyt aika paljon Jerzy Gregorekin sitaattia:
Helpot valinnat, vaikea elämä, vaikeat valinnat, helppo elämä
Jos uskallat tehdä vaikeita valintoja ja haastavia tekoja, ja sanoa ei silloin kun haluat sanoa ei, silloin elämä muodostuu lopulta helpoksi. Jos taas haluat päästä helpolla ja miellyttää, silloin rakennat itsellesi vaikeaa elämää.
Miten omia rajoja vedetään?
Kuten kirjoitin aikaisemmin, omien rajojen tueksi on tärkeää olla tietoinen omista arvoista: mikä on sinulle elämässä aidosti tärkeää. Silloin tiedät, missä asioissa haluat oikeasti vetää omat rajasi ja pitää niistä kiinni.
Joskus voi olla sellaisia asioita, että voit sanoa kyllä vaikka et välttämättä haluaisi, mutta asia ei ole niin iso ja merkityksellinen, ettetkö voisi siinä joustaa. Mutta sitten on asioita, jotka perustuvat niin vahvasti sinulle todella tärkeisiin arvoihin, että jos sanot kyllä, rajasi ylittyvät.
Mieti viimeistä 6 kuukautta. Tuleeko sinulle mieleen esimerkkejä tilanteista, joissa olet sanonut kyllä, vaikka olisit halunnut sanoa ei? Tai onko joku on käyttäytynyt sillä tavalla, tai sanonut jotakin, mikä ei ollut sinulle ok, mutta et silti sanonut mitään?
Huomaa tunne
Mikä on se tunne, mikä sinulle tulee, kun omat rajasi ovat ylittyneet?
Tunne on yleensä epämiellyttävä. Ehkä sinulle tulee stressaantunut, epämukava, kiusallinen, jopa hyväksi käytetty olo.
Tunteen huomaa, vaikka ei välttämättä pysty sanoittamaan, mitä tilanteessa tapahtui tai mistä tunne nousi. Kuten rehellisyydestä käyttämässäni esimerkissä, huomasit että kaikki ei ollut tilanteessa ok, vaikka et ehkä heti ymmärtänyt, mistä tuo tunne nousi.
Raja voi ylittyä sellaisessakin tilanteessa, minkä "kaiken järjen mukaan pitäisi olla ihan ok".
Kun opettelee huomaamaan näitä tunteita, samalla oppii, missä omat rajat kulkee. Omissa rajoissa ei välttämättä ole mitään "järkeä", eikä niissä tarvitsekaan olla. On hyvä opetella tunnistamaan ja hyväksymään omia rajojaan, jotta ne voi kertoa myös muille.
Huomaa ilmaisut
Mitä ilmaisuja yleensä käytät, kun haluaisit sanoa ei, mutta sanot silti kyllä?
Ehkä perustelet tilanteen itsellesi esimerkiksi sanomalla:
"No tämän kerran"
"Tämä on ihan ok"
"Suostuin"
"Lupauduin"
"En kehdannut kieltäytyä"
"En halunnut olla ilkeä"
Ilmaisut eivät varsinaisesti kuulosta siltä, että olisit tosi ok sen kanssa, mitä olen luvannut tehdä, tai mitä on tapahtunut - vai mitä mieltä olet?
Aloita pienestä
Jos et ole tottunut vetämään omia rajojasi, fiilistellä ensin sitä, miltä tuntuu, kun sinulle tulee sellainen olo, että haluat sanoa ei?
Millä tavoilla vakuutat itsesi siitä, että on kuitenkin parempi tai helpompi tai kivempi sanoa kyllä?
Olet kaverisi kanssa ulkona syömässä, ja kun olette syöneet, olet aivan täynnä. Kaverisi kuitenkin haluaa vielä jälkiruokaa, mutta tiedät että hän ottaa sitä vain, jos sinäkin otat. Haluat sanoa, että et millään enää jaksaisi, mutta koska haluat olla kaverillesi mieliksi etkä halua tuottaa hänelle pettymystä, tilaatte jälkiruokaa. Syötte jälkkärin, joka on toki hyvää, mutta olet aivan ähkyssä, kun saat lautasen tyhjäksi.
Tavallaan halusit välttää epämiellyttävää tunnetta joka olisi tullut siitä, että olisit kieltäytynyt kaverin tarjouksesta, mutta sait silti epämiellyttävän tunteen, joka tuli siitä että olet aivan ähkyssä ja lisäksi tiedät, että et kuunnellut tilanteessa itseäsi.
Harjoittele jo tänään! Sinulle tulee tänään sellainen tilanne, pieni tai iso, jossa voit sanoa kyllä tai ei - mieti mitä haluat vastata. Ole rehellinen itsellesi ja muille, näytä ihmisille kuka oikeasti olet. Ja huomaa miltä sinusta tuntuu, kun sanot ei niissä tilanteissa, kun olisit yleensä sanonut kyllä. Kun huomaat, että on epämiellyttävää sanoa ei, palaa arvoihisi, eli siihen, mikä on sinulle oikeasti tärkeää.
EI. = kokonainen lause
Omia rajoja ei tarvitse perustella mitenkään, vaan riittää, että sanoo ei, ja siinä on piste perässä. Muita perusteluita ei tarvita!
Siitä huolimatta, se iso kysymys on, että kun pidät omista rajoistasi kiinni, riitätkö ihmisille sellaisena, kuin olet.
Hyväksyykö toinen ihminen sinut omien rajojesi kanssa? On ihmisiä, jotka eivät hyväksy. On ihmisiä, jotka eivät hyväksy sitä, että heille sanoo ei. On ihmisiä, jotka eivät hyväksy sitä, että se mitä he pyytävät, ei toteudu. Oma vinkkini on, että kannattaa vakavasti miettiä, kuinka paljon sellaisia ihmisiä haluaa elämäänsä, jotka eivät pysty hyväksymään sinua rajojesi kanssa.
On paljon myös sellaisia ihmisiä, jotka kunnioittavat sitä, että sanot ei. He itse asiassa pitävät siitä, koska silloin he ymmärtävät paremmin, kuka olet ja mikä on sulle tärkeää, ja tämä lisää sitä luottamusta, jota teillä on toinen toisianne kohtaan.
Kun vedät omia rajojasi, pääset myös tarkkailemaan ympärillä olevien ihmisten käytöstä. Huomaa, miten ihmiset reagoivat siihen, että sanot ei.
Mielestäni on tärkeä harjoitus tarkastella omia ihmissuhteita ehkä nimenomaan rajojen kautta ja huomata, missä ihmissuhteissa kunnioitus ja hyväksyntä ovat läsnä, ja missä ihmissuhteissa näissä asioissa on toivomisen varaa.
Samalla on hyvä tarkastella sitä, miten muut ihmiset vetävät rajoja sinun suuntaasi ja oletko osannut kunnioittaa sitä, vai pusketko omaa agendaasi pysähtymättä huomaamaan että toinen ihminen yrittää vetää omia rajojaan ja sinun on hyvä ottaa askel taaksepäin.
Meillä kaikilla on velvollisuus ja oikeus vetää omat rajamme, ne ovat keskeinen osa sitä, keitä meistä jokainen ihmisenä on.