Haluat vaihtaa alaa, mutta et oikeastaan tiedä, mitä opiskella. Ehkä mietit uuden harrastuksen aloittamista, mutta et ole varma onko siinä mitään järkeä. Tai haluat pitkästä aikaa tapailla ihmisiä, mutta epäilet, onko elämäntilanteesi siihen juuri nyt paras mahdollinen. Lopulta koko hommasta tulee pelkkää jahkailua.
Isot ja pienet päätökset ovat osa meidän jokaisen arkea ja elämää.
Asiakkaani ottavat minuun usein yhteyttä juuri tämän vuoksi. On ajatus jostakin muutoksesta, mutta sen mukana tulee epävarmuus siitä, mihin suuntaan muutosta lähtisi toteuttamaan, vai lähtisikö ollenkaan.
Se, että et päätä, on myös päätös
Käytännössä voit tehdä neljä erilaista päätöstä:
Päätät toteuttaa idean alkuperäisen ajatuksen mukaisesti
Päätät toteuttaa idean jossain toisessa muodossa
Päätät, että et toteuta ideaasi
Päätät olla päättämättä
On OK, että ei tiedä. Kaikki asiat eivät aina ratkea yhdessä illassa, vaan joskus niiden pohtiminen ottaa enemmän aikaa. On hyvä antaa itselleen se aika, minkä asian työstäminen vaatii.
Usein käy kuitenkin niin, että mitä pidempään asiaa on pohtinut omassa päässään, sitä monimutkaisemmalta päätös alkaa tuntua. Alkuperäisen idean tilalle on tullut joukko erilaisia ratkaisuita, jotka kaikki tuntuvat yhtä huonoilta tai kiinnostavilta. Joskus tällaisesta tilasta käytetään nimitystä analyysihalvaus (analysis paralysis). Analysointi on ottanut vallan, ajatukset pyörivät samoja keloja, ja päätöksenteko tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta, koska päätöksen pitäisi johtaa optimaaliseen lopputulokseen.
Analyysihalvaus (analysis paralysis): Asian liiallinen pohtiminen aiheuttaa sen, että mistään ratkaisusta tai toimintatavasta ei päätetä.
Analyysihalvaukseen harvoin auttaa asioiden analysointi lisää. Jos sinusta tuntuu, että olet jäänyt jumiin jahkailuun, tarjoan tässä muutaman kysymyksen, jolla voit ravistella itseäsi liikkeelle.
1. Mitä oikeastaan haluat ja miksi?
On hyvä kirkastaa itselleen, mikä on se tavoitetila, mihin päätös liittyy. Toisin sanoen, mitä haluat muutoksen kautta saavuttaa ja mitä sitten tapahtuu. On myös hyvä tehdä selväksi itselleen, miksi tämä on tärkeää. Perustuuko tavoite omiin arvoihin vai johonkin ulkopuoliseen stressitekijään tai ihanneratkaisuun.
Monesti jahkailun kautta päätyy pohtimaan pieniä yksityiskohtia sen sijaan, että muistaisi, miksi päätös tuntui alunperin tärkeältä. Päätökseen liittyvä epävarmuus voi liittyä myös siihen, että asia ei ole sinulle oikeasti tärkeä, tai et halua kieltäytyä mahdollisuudesta. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään hetkeksi elämän suurempaa kuvaa: mikä on sinulle oikeasti kokonaisuuden kannalta tärkeää?
2. Pelkäätkö epäonnistumista?
Vaikka pohtisit ja selvittäisit asiaa kuinka paljon, totuus on, että et voi koskaan omaksua kaikkea mahdollista tietoa asiasta päätöksenteon tueksi. Tämän vuoksi päätös ei koskaan voi olla täysin optimaalinen, minkä vuoksi pelko epäonnistumisesta on todellinen.
On tavallista, että analysointiin jumiutumisen taustalla on monenlaisia pelkoja. Pelon perimmäinen tarkoitus on pitää meidät turvassa vaaralta ja kun jumiudumme paikallamme, olemme varmasti turvassa muutokseen liittyviltä riskeiltä. Osa peloista on hyvinkin relevantteja ja huomionarvoisia. Usein pelolla on kuitenkin salakavala tapa suurennella asiaan liittyviä riskejä onnistumiseen ja jopa epäonnistumiseen liittyviin hyötyihin nähden.
Tämän vuoksi pelot on hyvä tunnistaa ja niitä on hyvä tarkastella objektiivisesti. Jos toteutan ideani, onko oikeasti todennäköistä, että menetän kaikki rahani, joudun sillan alle asumaan, ja loppuelämäni on pilalla? Miten voisin ennaltaehkäistä tämän skenaarion toteutumista? Ja onko idean toteuttaminen minulle niin tärkeää, että olen valmis ottamaan riskin? Ehkä ei, ehkä on.
3. Mikä on pienin asia, mistä voit aloittaa?
Esimerkiksi haave lääkärin urasta voi tuntua todella kaukaiselta ja ylivoimaisen haastavalta. Silloin on hyvä tehdä konkreettinen toimintasuunnitelma, miten unelmaa kohti lähtee etenemään.
Jahkailu voi liittyä myös siihen, että idea on niin suuri tai epämääräinen, että on vaikea tietää, mistä suunnasta sitä lähtisi taklaamaan.
Lääkärin ura vaatii valmistumisen lääketieteellisestä tiedekunnasta. On siis ensin päästävä opiskelemaan. Se puolestaan vaatii pääsykokeissa pärjäämistä, minkä vuoksi on ehkä syytä aloittaa kertaamalla joitakin lukion kursseja ja esimerkiksi ilmoittautumalla valmennuskurssille.
Mikä on pienin asia, mistä voit aloittaa? Mitä voit tehdä jo tänään?
Comentarios