Tunnetaidot vs. tunteiden välttely

Tunteet ovat iso osa sitä, keitä olemme. Ja kuitenkin teemme koko ajan parhaamme, jotta välttelisimme niitä.


Esimerkiksi ilo tai innostus voi kertoa siitä, että asia, mitä on tapahtumassa tai mitä olen tekemässä, on minulle todella tärkeä. Kun taas suuttumus voi kertoa siitä, että omat rajani ovat ylittymässä, tai koen pettymystä siitä, että minulle tärkeä asia ei onnistu.


Tunteet ovat osa jokaista arkipäiväämme, kaikista asioista herää jonkinlaisia tunteita. Silloin, kun emme kohtaa omia tunteitamme, emme kohtaa itseämme sellaisena, kuin olemme.


Tunteita voi olla hankala huomata ja päästää vapaaksi, jos niitä ei tunnista ja nimeä. Oman tunnetyöskentelyn avuksi löydät listan tunteista täältä.


Tässä blogissa pohdin sitä, miksi tunteiden kohtaaminen on niin tärkeää, ja toisaalta miksi se on niin vaikeaa.



Oma polkuni tunteiden luo


Aloitan kuitenkin tarinalla.


Sain lapsen aika tarkalleen 10 vuotta sitten. Kun lapsi tuli uhmaikään, tunteet alkoivat toden teolla kiinnostaa minua ensimmäistä kertaa elämässäni.


Olin sitä ennen ollut itse aika huono tunnetaitojen kanssa. Oli hyvä fiilis ja huono fiilis, ei juuri muuta. Tai oikeammin, muitakin tunteita oli, mutta en osannut nimetä niitä. Olin suoraan sanottuna ajatellut, tunteiden olevan aika turhia. Mitä vähemmän niihin kiinnitti huomiota, sen parempi.


Jälkikäteen huomaan, että tunteiden välttely ei ollut tuonut elämään suuremmin helpotusta tai iloa, vaan pikemminkin asiat olivat aika mauttomia ja hajuttomia.


Uhmaikäisen kanssa kuulin paljon puhetta siitä, miten tärkeää lapselle on sanoittaa hänen tunteitaan. Huomasin, että oma tunnesanastoni - hyvä mieli ja paha mieli - oli todella riittämätön selittämään ja sanoittamaan lapsen moninaisia tunteita ja niihin pohjautuneita reaktioita.


Suuntasin kirjastoon ja löysin lapsille tarkoitetun kirjan, jossa erilaisten piirrettyjen kasvokuvien kautta nimettiin erilaisia eri tunnetiloja.


Kirjan avulla oivalsin ensimmäisen kerran, ja tuossa kohtaa jo täysin aikuisena ihmisenä, kuinka paljon erilaisia tunteita olikaan olemassa! Kävimme kirjaa lapseni kanssa läpi ja aloin myös tunnistamaan hänen käytöksensä taustalta. Kun ymmärsin harmituksen pohjalla olevan tunteen, myös käytökseen oli paljon helpompi puuttua rakentavalla tavalla.


Tunteiden välttely on huono idea


Teemme arjessa usein ratkaisuja sen mukaan, että haluamme välttää joko itse tuntemasta hankalia tunteita, tai aiheuttamasta niitä muille.


Jos emme huomaa tunteitamme ja suostu aina toisinaan pysähtymään hetkeksi niiden äärelle, tunteet eivät ikään kuin pääse vapaaksi, vaan ne alkavat helposti kasaantumaan. Kasaantuneet tunteet voivat tuntua lopulta ahdistuksena, ilottomuutena tai välinpitämättömyytenä.


Mitä pidempään jatkamme tunteiden kohtaamisen välttelyä, sen isommaksi möykyksi ne saattavat kasaantua, ja sen pelottavammalta niiden purkaminen saattaa tuntua.



Tunteet ovat pelottavia monesta syystä


Mitä jos?


Voi olla asioita, mitä haluaisi kokeilla, mutta ei uskalla. Mitä jos petyn tai epäonnistun?Hyväksyvätkö muut ihmiset minut sellaisena, kuin olen? Nämä ovat lopulta kaikki tunteita, joita meidän on hankala kohdata. Jos päätämme olla kohtaamatta niitä, elämästä tulee helposti tyytymistä. Coachina kohtaan tätä erityisen paljon asiakkaideni kanssa.


Usein se on nimenomaan tuo tekemisestä mahdollisesti nouseva tunne, mitä ei uskalla kohdata. Harvoin nimittäin mistään tekemisestä oikeasti pää irtoaa, mutta ajatus voimakkaan tunteen kohtaamisesta voi olla yhtä pelottava, kuin tuo mahdollisuus pään irtoamiseen.


Kaikki pelko on lopulta tunteiden pelkoa - Christian Mickelsen

Minun voi esimerkiksi tehdä mieli sanoa ystävälleni, että en jaksa tänään lähteä kahville, vaan menen mielummin kotiin lepäämään. Mutta pelkään, että pahoitan ystäväni mielen, ja pettymyksen aiheuttaminen toiselle ihmiselle on minulle niin hankala tunne kohdata, että lähden mielummin väsyneenä kahville.


Tai voi olla, että haluaisin ottaa itselleni PT:n, jonka kanssa voisimme parantaa liikuntatottumuksiani, mutta pelkään, että hän kritisoi minua liian passiivisesta elämäntyylistäni, enkä halua kohdata tuota hylätyksi tulemisen tunnetta, mikä minulle kriittisyydestä ehkä nousisi.


Jääkö tunne päälle?


Jos suostun kohtaamaan ison tunteen, kuten. surun tai turhautumisen, minua voi pelottaa, että tunne jää loppuelämäksi osaksi minua. Jos avaan oven tunteelle, lähteekö se koskaan pois?


Tunteet ovat siitä hyviä tyyppejä että ne tulevat, ne viipyvät jonkin aikaa (minuutteja, tunteja, joskus päiviäkin), ja lopulta ne menevät pois. Jos tunteen huomaa ja kuuntelee vähän, mitä asiaa sillä on, se usein lähtee nopeammin. Mitä enemmän tunteita yrittää torjua, sen tiukemmin se pysyy mukana, ja se voi muuttaa muotoaan esimerkiksi surusta vihaisuudeksi tai turhautumisesta välinpitämättömyydeksi.


Pystynkö kontrolloimaan itseäni?


Toinen asia, mikä tunteen kohtaamisessa voi pelottaa on se, miten se vaikuttaa omaan käyttäytymiseen.


Jos annan itseni tuntea itseni vihaiseksi, mitä sitten tapahtuu?

On hyvä huomata, että tunne ei ole sama asia kuin käyttäytyminen. Jos vihastun, minulle saattaa herätä ajatus, että haluan rikkoa kaikki astiani. Se on vain ajatus ja voin huomata, että en halua enkä aio toimia tämän ajatuksen mukaisesti. Voin silti olla vihainen.


Uskallanko olla haavoittuvainen?


Tunteiden kohtaaminen ja niiden näyttäminen ulospäin voi nostaa haavoittuvuuden tunteen. Voinko näyttää surullisuutta ulospäin, mitä jos alan itkemään? Hyväksyykö ystäväni minut vihaisena? Entä rakkauden tunne, uskallanko kertoa siitä?


Tunteiden näyttäminen on osa tunteiden kohtaamista ja se kysyy rohkeutta. Lopulta voimme itse valita, haluammeko näyttää tunteitamme ulospäin vai emme. Toki tämä riippuu myös siitä, kenen kanssa olemme ja missä tilanteessa ja tämän suhteen on hyvä pohtia omia rajoja.


Kun harjoittelee tunteiden kohtaamista, kannattaa huomioida, mitä vaikutuksia sillä on omaan elämään. Miten se vaikuttaa siihen, minkälainen olo sinulla on lyhyellä tähtäimellä ja pitkällä tähtäimellä? Mitä voit oppia itsestäsi?



Mistä tunteiden välttelyn huomaa?


Vaikka välttelemme tunteitamme, puramme niitä joka tapauksessa. Keinot voivat kuitenkin olla haitallisia, tai vähintäänkin tehottomia.


Omien tunteiden oksentaminen toisen ihmisen päälle, sekä tunteiden puuduttaminen, ovat esimerkkejä huonoista keinoista purkaa tunteita. Huomaatko näitä käyttäytymismalleja omassa arjessasi?


Tunteen oksentaminen toisen päälle


Sen sijaan, että itse kohtaamme hankalan tunteen, se on usein helpompi purkaa toisen ihmisen niskaan. On helpompi äksyillä toiselle tai syyllistää toista ihmistä tai olosuhteita, esittää marttyyriä tai uhria sen sijaan, että pysähtyisi hetkeksi oman tunteen äärelle.


Tunteen ulkoistaminen on helpompaa, kuin sen sisäistäminen.

Tunteen kaataminen toisen ihmisen päälle on paitsi epäreilua toista ihmistä kohtaan, se myös vähentää ihmissuhteessa vallitsevaa luottamusta. Mikä tärkeintä, kun kaadan tunteeni toisen ihmisen päälle, olen jälleen askeleen kauempana itseni kohtaamisesta. Vältin tilanteen ulkoistamalla sen toiselle.


Tunteen puuduttaminen


Jos itse huomaan, että edessäni on kolmatta iltaa karjalanpiirakoita, Pepsi Maxia ja Netflix, tiedän, että minun on hyvä laittaa Modern Family hetkeksi kiinni ja pysähtyä miettimään, mitä minulle kuuluu juuri nyt. Olen oppinut, että tuo pyhä kolminaisuus on minulle mainio tapa rentoutua aina toisinaan, mutta jos teen sitä usein, yritän monesti puuduttaa sillä esimerkiksi turhautumisen tai surun tunteita.


Hankalan tunteen kohtaamisen sijaan kehitämme monesti toimintamalleja, minkä avulla tunteen voi unohtaa.

Brené Brown toteaa hienosti, että jos blokkaat negatiiviset tunteesi, blokkaat lopulta myös positiiviset tunteesi.


Ei ole olemassa todellisuutta, jossa voisimme tuntea vain ihania tunteita, ja välttää raskaat tunteet kokonaan. Jos näin yrittää tehdä, jäljelle jää tunnoton ja tyhjä robotti.


Olen itse harjoittelun kautta huomannut, että kun uskallan ja haluan kohdata syviäkin hankalia tunteita, nimetä niitä ja olla niiden kanssa, silloin minulla on kapasiteettia kohdata ja nimetä myös vahvoille ihanille tunteille ja saan olla myös niiden kanssa.


Tunteiden kohtaaminen


On tärkeää, että antaa itsensä huomata näitä tunteita, ja hyväksyä itsensä niiden kanssa. Kun kohtamme tunteemme, voimme paitsi kohdata itsemme rehellisesti sellaisina, kuin olemme, saamme myös mahdollisuuden huomata, mitä asiaa tunteella on, ja voimme päästää siitä irti.


Löydät omien tunteiden kohtaamiseen liittyvän harjoituksen tästä blogitekstistä.

Kaipaatko rohkeutta elämänmuutokseen ja motivaatiota muutoksen toteuttamiseksi? Haluaisitko vahvemman itsetunnon ja itseluottamuksen niin, että pääset eroon edistymistä rajoittavista uskomuksistasi ja tavoistasi?


Tutustu coachaukseen - varaa maksuton tapaaminen tästä.

Recent Posts

See All

Ota yhteyttä!

Sari Sironen

Coach (ACC, CPCC)

Helsinki, Finland

Tel: +358 41 318 1862

E-mail: info@sarisironen.com

  • LinkedIn
  • YouTube
  • Instagram
  • Facebook Social Icon
CPCC_Logo_BlackText.jpg
RYT200 logo.png

© 2021 Sari Sironen in web design collaboration with Ränch Marketing